Euribor ja asuntolaina

Tämä artikkeli käsittelee aihetta: Euribor ja asuntolaina.

Euribor (Euro Interbank Offered Rate) on euroalueen pankkien välisen rahamarkkinoiden keskinäisen lainanannon korko. Se perustuu useiden euroalueen suurimpien pankkien ilmoittamiin korkotasoihin ja toimii viitekorkona monissa eri lainoissa, mukaan lukien asuntolainoissa.



Euribor-korko määritetään päivittäin eri laina-aikoja varten, kuten 1 kuukausi, 3 kuukautta, 6 kuukautta ja 12 kuukautta. Euriborin taso vaihtelee päivittäin ja riippuu rahamarkkinoiden tarjonnasta ja kysynnästä sekä euroalueen taloustilanteesta. Pankit lisäävät siihen oman marginaalinsa, jolloin asuntolainan kokonaiskorko muodostuu.

Asuntolainojen korko voi koostua Euriborista ja pankin lisäämästä marginaalista. Marginaali on pankin voittomarginaali, joka kattaa pankin kustannukset ja tuottovaateet. Asuntolainan kokonaiskorko voi olla esimerkiksi ”3 kuukauden Euribor + 1,5%”.

On tärkeää huomata, että asuntolainojen korot voivat vaihdella eri pankkien välillä ja myös eri laina-ajoilla. Lisäksi asuntolainojen korkoihin vaikuttavat myös muut tekijät, kuten lainanhakijan luottokelpoisuus, lainan vakuudet ja markkinatilanne.



Kun Euribor-korko nousee, myös asuntolainojen korot yleensä nousevat, mikä voi vaikuttaa lainan kuukausierien suuruuteen. Toisaalta, jos Euribor-korko laskee, myös asuntolainojen korot voivat laskea.

On suositeltavaa seurata pankkien tarjoamia asuntolainojen korkoja ja neuvotella parhaasta mahdollisesta korosta oman pankin kanssa ennen asuntolainan ottamista.

Euriborin historia

Euriborin historia juontaa juurensa 1990-luvulle, kun Euroopan Unionin jäsenvaltiot alkoivat valmistautua siirtymiseen yhteiseen valuuttaan, euroon. Euribor otettiin käyttöön vuonna 1999 euroalueen rahamarkkinoiden keskinäisenä viitekorkona.

Seuraavassa on lyhyt katsaus Euriborin kehitykseen eri aikoina:

Vuonna 1999 Euribor-korko oli suhteellisen korkea, sillä monet maat olivat vasta siirtymässä euroon ja markkinoiden epävarmuus oli suuri. Euribor-korot laskivat kuitenkin vakaasti seuraavina vuosina.

Vuoden 2008 finanssikriisi vaikutti voimakkaasti Euribor-korkoihin. Kriisin puhkeamisen jälkeen pankkien välinen luottamus heikkeni, ja rahoituksen saatavuus vaikeutui. Tämä nosti Euribor-korkoja huomattavasti.

Euroopan keskuspankki (EKP) ryhtyi finanssikriisin seurauksena laskemaan ohjauskorkoaan ja toteuttamaan muita rahapolitiikan helpotustoistoneita. Näiden toimenpiteiden myötä Euribor-korot alkoivat laskea vuodesta 2009 alkaen.

Vuosina 2011–2012 Euribor-korot alkoivat jälleen nousta euroalueen jatkuvan talouskriisin vuoksi. Korkojen nousu johtui osittain valtioiden velkakriisistä ja markkinoiden epävarmuudesta.

Vuodesta 2014 lähtien Euribor-korot ovat olleet poikkeuksellisen alhaisella tasolla, osittain Euroopan keskuspankin matalien ohjauskorkojen ja muiden rahapolitiikan toimien ansiosta.

On tärkeää huomata, että Euribor-korot vaihtelevat eri laina-aikojen välillä. Esimerkiksi 3 kuukauden Euribor ja 12 kuukauden Euribor voivat poiketa toisistaan. Lisäksi pankit lisäävät Euribor-korkoon oman marginaalinsa, mikä vaikuttaa asuntolainan kokonaiskorkoon.

Euribor-korkojen historiallisia tietoja voi seurata muun muassa Euroopan rahoitusmarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) verkkosivuilta tai rahoitusalan julkaisujen ja palveluntarjoajien kautta.




Linkkejä:
OP: Ensiasunnon ostajan opas
IS: Artikkeleita liittyen asuntoihin ja asumiseen
HS: Asuntokauppaan liittyviä artikkeleita
Ylen asuntoihin ja asumiseen liittyviä uutisia