Mitä on kostokuluttaminen?
Kostokulutusta, joka tunnetaan myös nimellä kosto-ostaminen, käytetään kuvaamaan kuluttajien kulutuksen lisääntymistä (verrattuna normaaliin tasoon) ennennäkemättömän epäsuotuisan taloudellisen tapahtuman (esimerkiksi COVID-19-pandemian) jälkeen. Yksinkertaisemmin sanottuna kostokulutus on halu käyttää rahaa hyvittääkseen menetetyn ajan.
Miten kostokulutus toimii?
Kostokulutus on ilmiö, jossa kuluttajat kiirehtivät kuluttamaan tavanomaista enemmän tuotteisiin ja palveluihin, joita he kokevat jääneensä vaille epäsuotuisan taloudellisen tapahtuman aikana.
Kostokulutus edistää talouskasvua ja inflaatiota, sillä tavanomaista suurempi kulutus lisää tavaroiden ja palvelujen kysyntää. Seuraavissa vaiheissa hahmotellaan, miten kostokulutus tyypillisesti tapahtuu:
– Tapahtuu epäsuotuisa taloudellinen tapahtuma, joka saa kuluttajien kulutuksen pysähtymään tai vähenemään.
– Kotitalouksien säästämisaste kasvaa, kun kuluttajat kuluttavat vähemmän.
– Kun epäsuotuisa tapahtuma on ohi ja taloudelliset olosuhteet vakiintuvat, kuluttajat, joilla on enemmän käytettävissä olevia tuloja (koska he ovat säästäneet enemmän rahaa epäsuotuisan tapahtuman aikana), kiirehtivät kuluttamaan.
Käytännön esimerkkiJohn on innokas matkailija, ja hän on viimeisten viiden vuoden ajan budjetoinut vuosittain 5 000 dollaria maailmanmatkailuun. Vuonna 2020 John ei voinut matkustaa COVID-19-pandemian vuoksi.
Kysymys: Jos oletetaan, että matkustamiseen vuosittain budjetoitua 5 000 dollaria ei ole kohdennettu uudelleen muihin tavaroihin tai palveluihin, mitä kommentteja voit tehdä Johnin kotitalouden säästämisasteesta pandemian aikana?
Vastaus: Johnin kotitalouden säästämisasteen pitäisi nousta, jos alun perin matkustamiseen varattua 5 000 dollaria ei kohdenneta uudelleen pandemian aikana.
Kysymys: Onko mahdollista, että John osoittaa kostokäyttöä, jos hän saa aloittaa matkustamisen uudelleen vuonna 2021?
Vastaus: Jos se on mahdollista, se voi aiheuttaa kulukorvauksia: John voi mahdollisesti kostaa kuluttamalla matkoihin tavanomaista budjettia enemmän COVID-19-pandemian aikana säästettyjen 5 000 dollarin lisämäärärahojen vuoksi.
Tosielämän esimerkki: Kostokulutus Kiinassa
Kesällä 2020, kun Kiina oli selviytymässä viikkojen lukituksesta, kostokulutus lisäsi merkittävästi luksusmerkkien myyntiä.
Esimerkiksi Tiffany & Co:n tuotteiden myynti kasvoi 30 prosenttia huhtikuussa 2020 ja 90 prosenttia toukokuussa 2020 verrattuna edellisen vuoden vastaaviin kuukausiin. Burberry ilmoitti myös, että ”sen vaatteiden, laukkujen ja asusteiden myynti Kiinassa oli jo edellisvuotta parempi ja osoittaa edelleen paranevaa suuntausta”.
Kostokuluttamisen vaikutus kuluttajiin
Vaikka kostokulutus voi lyhyellä aikavälillä parantaa kuluttajien tyytyväisyyttä ja korvata menetettyjä mahdollisuuksia epäsuotuisan taloustapahtuman aikana, on tärkeää, ettei kostokulutus kosta kaikkia saavutettuja säästöjä.
Kestävyyttä suurempi kostokäyttö voi aiheuttaa taloudellisia ongelmia pitkällä aikavälillä. Ennen kuin harkitaan kostokuluja, on tärkeää ensin miettiä, miten maksetaan kaikki jäljellä olevat velat pois ja perustetaan riittävä hätäsäästörahasto.
Kostokulutuksen tunnistaminen
Heinäkuussa 2021 julkaistu Ipsos-kysely osoittaa, että kolmannes kanadalaisista aikoo kuluttaa normaalia enemmän, kun patoutuneet pandemiamenot löytävät ulospääsyn. Tämäntyyppinen rahankäyttö on oppikirjamainen kuvaus kostokulutuksesta.
Muita ilmiöitä liittyen kostokuluttamiseen
Kun koronaviruspandemiaa alettiin voittamaan, uusi kriisi teki tuloaan. Venäjän aggressiivinen sotatoiminta Ukrainassa vaikutti suomalaisten talouteen muun muassa sähkökustannusten nousun muodossa. Lisäksi, kun asuntolainojen korotkin kohosivat, korona-ajan säästöillä ja vähäisemmällä kuluttamisella ja matkustelulla ei välttämättä pystyttykään paikkaamaan taloudellista tilannetta.
Tämä voi ilmetä katkeruutena esimerkiksi inflaatiota tai ”ahneiksi miellettyjä sähköyhtiöitä ja pankkeja” kohtaan.
”Ihmisten keskuudessa voi ilmetä eräänlaista hyper-individualistista kostokuluttamista. Voi syntyä olo, että koska minusta ei pidetä huolta, en minäkään välitä. Todellisuudessa kuitenkaan harva todennäköisesti kostokuluttaa tietoisesti, vaan toiminta on pikemminkin tunneperäistä ja impulsiivista.”
Katkeruus ja itsekeskeisyys voivat näkyä piittaamattomuutena ja elämästä nauttimiseen keskittyvänä yolo-asenteena. Yololla [you only live once] tarkoitetaan asennetta, jossa ei kiinnitetä huomiota seurauksiin, koska elämä on kuitenkin kertaluontoinen kokemus.
Linkkejä:
OP: Ensiasunnon ostajan opas
IS: Artikkeleita liittyen asuntoihin ja asumiseen
HS: Asuntokauppaan liittyviä artikkeleita
Ylen asuntoihin ja asumiseen liittyviä uutisia